Käsitepankki

Feminiinisyys

Naisille tyypillisiksi tai ominaisiksi luokitellut asiat, esineet, taidot ja ominaisuudet, joiden sisältö vaihtelee ajasta ja kulttuurista riippuen. Esimerkiksi hoiva, nuket, meikkaaminen, hameet ja vaaleanpunainen väri määritetään usein feminiinisyyttä kuvaaviksi asioiksi länsimaissa nykypäivänä, vaikka vielä 1700-luvulla näyttävää ja koristautuvaa pukeutumista sekä tunteiden avointa osoittamista odotettiin miehiltäkin. Meissä kaikissa on feminiinisyyttä ja sen asteittaista vaihtelua – feminiinisyys on siis tyylin kaltainen muuttuva ominaisuus.

Maskuliinisuus

Feminiinisyyden vastakohta. Kulttuurisesti maskuliiniseksi määrittyviä asioita ovat länsimaissa nykypäivänä esimerkiksi autot, tekniikka, sininen väri ja vahvuus. Myös maskuliinisuus ja sen merkit ovat vahvasti kulttuuri- ja aikasidonnaisia. Esimerkiksi sininen väri nähtiin 1900-luvun alussa paremmin tytöille sopivana. Maskuliinisuus on tyyli, joka on feminiinisyyden tavoin vaihtelevassa määrin osa jokaisen ihmisen persoonaa.

Intersukupuolisuus

Yleisnimitys erilaisille synnynnäisille tiloille, joissa lapsen fyysiset, sukupuolta määrittävät ominaisuudet eivät ole yksiselitteisesti tytön tai pojan. Intersukupuolisuus voidaan havaita syntymähetkellä tai myöhemmin, esimerkiksi murrosiässä. Aina intersukupuolinen tila ei tule ilmi yksilön elinkaaren aikana. Vuosittain Suomessa syntyy arviolta 500 intersukupuolista lasta. Lue lisää intersukupuolisuudesta täältä.

Monikulttuurisuus

Tässä oppaassa lähtökohta on, että suomalainen yhteiskunta on aina ollut monikulttuurinen, eli monista kulttuureista koostuva ja monien eri kulttuurien vaikuttama. Monikulttuurisuus voidaan siis ymmärtää laajasti niin, että se pitää sisällään ihmisten moninaisuuden koskien mm. kieli- ja kulttuuritaustaa ja etnisyyttä.

Muunsukupuolisuus

Muunsukupuolinen on nimitys yksilöille, joiden sukupuoli-identiteetti on muu kuin yksiselitteisesti miehen tai naisen. Muunsukupuoliset voivat ajatella olevansa sekä miehiä että naisia – tai eivät kumpiakaan.

Sateenkaariperhe

Lapsiperhe, jossa yksi tai useampi vanhemmista kuuluu seksuaali- tai sukupuolivähemmistöön. Sateenkaariperheet voivat olla keskenään hyvin erilaisia yhden tai kahden vanhemman perheistä aina apilaperheisiin, joissa vanhemmuus on jaettu useammalle kuin yhdelle perheyksikölle. Termin määrittely on elävä ja sidoksissa keskeisesti perheen omaan itsemäärittelyyn.

Stereotypia

Stereotypiat ovat kaavamaisia käsityksiä, jotka usein perustuvat yleistyksiin ja yksinkertaistuksiin eri ihmisryhmistä ja heidän ominaisuuksistaan. Vaikka yleistyksiä tarvitaan, jotta keskustelu ylipäätään on mahdollista, stereotypioilla on usein yhteys ennakkoluuloihin ja esim. rasismiin. Stereotypiat voivat olla myös myönteisiä ja niitä voidaan käyttää hyväksi rakennettaessa omaa identiteettiä.

Sukupuolen moninaisuus

Sukupuoli on moninainen ilmiö, joka ei ole jaettavissa kahteen, toisilleen vastakkaiseen ja selvästi toisistaan erotettavaan sukupuoleen, vaan sukupuolen ilmenemismuodot ovat moninaisemmat. Sukupuolen moninaisuus sisältää sekä sukupuolivähemmistöt että sukupuolienemmistöt.

Sukupuoli on erilaisista geneettisistä, kehityksellisistä, hormonaalisista, fysiologisista, psykologisista, sosiaalisista ja kulttuurisista ominaisuuksista koostuva jatkumo. Sukupuolia eivät siis ole vain mies ja nainen, vaan ihminen voi olla molempia yhtä aikaa, jotain siltä väliltä tai jotain ihan muuta. Joillakin taas ei ole sukupuolta lainkaan.

Joka vuosi syntyy joukko lapsia, jotka osoittavat olemassaolollaan tiukan kaksinapaisen sukupuolijärjestelmän keinotekoisuuden. Katso kohta sukupuoliristiriita, muunsukupuolisuus ja intersukupuolisuus.

Sukupuoli

Sukupuolta voidaan tarkastella erilaisista näkökulmista. Sosiaalisesta ja kulttuurisesta näkökulmasta ymmärretään, että sukupuoleen liitetään erilaisia maskuliinisia ja feminiinisiä käsityksiä, jotka ovat erilaisia eri ajoissa ja paikoissa. Käsitykset konkretisoituvat siinä, miten miesten ja naisten sukupuoliroolit on tavattu ymmärtää. Sukupuoliroolit ovat historiallisesti ja kulttuurisesti muuttuvia, kuten voimme nähdä esimerkiksi viime vuosisadalla tapahtuneesta naisten aseman paranemisesta. Kulttuuriset tavat myös sallivat ihmisille erilaisia asioita. Esimerkiksi joissakin voimakkaita sukupuolirooleja korostavissa kulttuureissa miespuolisten ystävysten läheisyys, kädestä pitäminen ja suukottaminen hyvästellessä ovat tavallisia tapoja.

Kehollisella näkökulmalla viitataan geneettisiin, anatomisiin ja hormonaalisiin tekijöihin. Nykytiedon valossa sukupuolen määrittely vain kahteen luokkaan ei biologian näkökulmasta ole yksiselitteinen asia. Niin kromosomien, hormonien kuin ulkoisten sukuelinten tunnusmerkeissä esiintyy vaihtelua ja moninaisuutta.

Itsemäärittely on tärkein näkökulma sukupuoleen – sukupuoli tai sukupuolettomuus on ihmisen yksilöllinen ja henkilökohtainen kokemus. Kokemus itsestä voi myös muuttua ja vaihdella eri elämänvaiheissa. Muiden ihmisten tulisi aina kunnioittaa yksilön itsemääräämisoikeutta ja ymmärtää, että jokainen on oman sukupuolensa paras asiantuntija.

Sukupuolierityisyys

Sukupuolierityisen, eli vain tietylle sukupuolelle suunnatun toiminnan järjestäminen on perusteltua esimerkiksi silloin, kun on kyse sukupuolelle ominaisten, mahdollisesti arkaluontoisten ongelmien käsittelystä. Tällaisessa tilanteessa toiminta tai työskentely oman sukupuolen edustajien seurassa voi olla vaihtoehto, johon osallistujien on helpompi ja luontevampi sitoutua ja kokea se merkitykselliseksi. Esimerkiksi nuorten kriisiryhmät voivat olla tällaisia kohtaamisen paikkoja. Toisaalta sukupuolierityisyys voi olla ulossulkevaa varsinkin sukupuolivähemmistöjen näkökulmasta. Sukupuolierityisyyden tulisikin kunnioittaa sukupuolen itsemäärittelyä.

Sukupuolineutraalius

Sukupuolineutraaliudella pyritään tasa-arvoon, mutta se johtaa helposti joukon tasapäistämiseen. Neutraali suhtautuminen sukupuoliin jättää huomiotta sukupuolen eri merkitykset, jolloin saman tarjoamisen kaikille ajatellaan tuovan automaattisesti tasa-arvoa. Silloin esimerkiksi sukupuolirooleihin liitettyjen käsitysten vaikutus toimintaan jää piiloon. Käsite herättää myös helposti mielikuvan sukupuolettomuudesta tai sukupuolen ilmaisun neutraaliksi tekemisestä. Sukupuolineutraaliksi kasvatukseksi voidaan mieltää esimerkiksi käytännöt, joissa lasten oppimisympäristöstä poistetaan kaikki leikkivälineet, joiden koetaan olevan sukupuolistereotyyppisiä.

Sukupuolinormi

Sukupuolinormit ovat yhteisöissä vallalla olevia sukupuoleen liittyviä oletuksia siitä, millaiset toimintatavat, ominaisuudet ja itseilmaisu on hyväksyttävää, toivottua tai tavallista. Useimmiten normit ovat ääneen lausumattomia ja niin itsestään selviä, että ne tuntuvat luonnollisilta. Sukupuolinormien kanssa ollaan tekemisissä silloin, kun kuulemme lauseen ”eiväthän pojat itke” tai ”kaikki tytöt rakastavat vaaleanpunaista”. Yksilölle, joka ei voi tai halua saavuttaa normeja, ulkopuolelle jääminen voi aiheuttaa ahdistusta ja huonommuuden tunteita. Syy epämieluisiin tunteisiin ei ole yksilössä, vaan normien jäykkyydessä. Väljentämällä normeja ylläpitäviä raja-aitoja on kaikilla helpompi olla ja elää – sukupuolesta riippumatta. Normeja on mahdollisuus muovata uudelleen jokaisessa arjen kohtaamisessa.

Sukupuoliristiriita

Sukupuoliristiriidasta puhutaan silloin, kun lapsi, nuori tai aikuinen kokee, että tunne omasta sukupuolesta ei vastaa hänen kehoaan tai toisten hänessä näkemää sukupuolta. Kokemus on niin voimakas, että oma keho tai sosiaaliset tilanteet voivat aiheuttaa voimakasta dysforiaa eli vierauden, ahdistuksen ja inhon tunteita, jotka kohdistuvat kehon sukupuolitettuihin piirteisiin tai sosiaalisissa tilanteissa väärinsukupuolittamiseen eli siihen, ettei tule tilanteissa nähdyksi omana itsenään.

Sukupuolisensitiivisyys

Sukupuolisensitiivisyys on eri sukupuoliin kulttuurisesti ja sosiaalisesti liitettyjen oletusten, ennakkoluulojen ja käsitysten tunnistamista arkisessa toiminnassa ja puhetavoissa. Sukupuolisensitiivinen toimija ymmärtää sukupuoliroolit historiallisina ja ajassa muuttuvina ja muutettavina asioina, sekä tiedostaa stereotyyppisten sukupuolikäsitysten vaikutuksen niin yhteiskunnan rakenne- kuin yksilötasolla. Se tarkoittaa esimerkiksi arkisessa puheessa toistettujen, sukupuoleen liitettyjen yleistysten, kuten ”kaikki tytöt pitävät prinsessaleikeistä”, kyseenalaistamista. Sukupuolisensitiivinen kasvattaja ymmärtää, että lapsen persoona on aina enemmän kuin hänelle syntymässä määritelty sukupuoli.

Sukupuolitietoisuus

Käytetään synonyyminä, suomenkielisempänä versiona sukupuolisensitiivisyydelle. Erityisesti tutkimuskirjallisuudessa ja koulumaailmassa käytetty termi.

Sukupuolten tasa-arvo

Kaikkien sukupuolten tasa-arvo tarkoittaa samanlaisten oikeuksien, mahdollisuuksien ja velvollisuuksien takaamista yksilölle sukupuolesta tai sukupuolen ilmaisusta riippumatta.

Tasa-arvokasvatus

Sukupuolisensitiivisen kasvatuksen synonyymi.

Yhdenvertaisuus

Yhdenvertaisuudella tarkoitetaan sitä, että kaikki ihmiset ovat samanarvoisia riippumatta sukupuolesta, iästä, etnisestä tai kansallisesta alkuperästä, kansalaisuudesta, kielestä, uskonnosta ja vakaumuksesta, mielipiteestä, vammasta, terveydentilasta, seksuaalisesta suuntautumisesta tai muusta henkilöön liittyvästä syystä. Tasa-arvon tavoin myös yhdenvertaisuus on perusoikeus.

Katso myös Kouluttajan opas.