Moninainen sukupuoli

Sukupuolen ilmaisulla tarkoitetaan kunkin ihmisen yksilöllistä tapaa toimia ja käyttäytyä – ilmaisua itselle ja muille siitä, mihin sukupuoleen hän kuuluu. Epätyypillisellä sukupuolen ilmaisulla tarkoitetaan sitä, että lapsi ilmaisee itseään tavalla, jonka olemme tottuneet liittämään toiselle sukupuolelle ominaiseksi. Raisuista, poikamaisiin leikkeihin mieltyneistä tytöistä käytetään usein nimitystä poikatyttö. Itseään feminiiniseksi mielletyllä tavalla ilmaisevalla pojalle vastaavaa nimitystä, jolla ei olisi negatiivista leimaa, taas ei oikein ole olemassa.1

Sukupuoliristiriidasta puhutaan silloin, kun lapselle syntymässä määritelty sukupuoli ei vastaa hänen omaa kokemustaan sukupuolestaan. Lapsi saattaa toistuvasti ilmaista, että hän on eri sukupuolta, kuin miksi hänet on syntymässä määritelty. Sukupuoliristiriitaan voi liittyä vahva toivomus esim. kehon muuttumisesta omaa kokemusta vastaavaksi tai oikein sukupuolitetusta nimestä, jolla lasta kutsua. Sukupuoliristiriidan olemassaolo ei katoa kieltämällä asiaa tai korostamalla lapsen syntymässä määriteltyä sukupuolta. Kyseessä voi olla ohimenevä vaihe, tai se voi olla pysyvä osa ihmisen identiteettiä.2

Sukupuolen epätyypillinen ilmaisu herättää toisinaan aikuisissa huolta. Lapsen sukupuolen ilmaisusta ei kuitenkaan voi vielä päätellä, millaiseksi aikuiseksi lapsi kasvaa. Oleellisinta lapsuutta ja sukupuolen moninaisuutta miettiessä onkin puhua sukupuolen moninaisuudesta kunnioittavasti ja jättää lapsille tilaa ilmaista ja määritellä itseään haluamallaan tavalla.1 Sukupuolen moninaisuuden kunnioitus on kirjattu meillä tasa-arvolakiin, jossa vaaditaan, että ”Viranomaisten, koulutuksen järjestäjien ja muiden koulutusta tai opetusta järjestävien yhteisöjen sekä työnantajien tulee ennaltaehkäistä sukupuoli-identiteettiin tai sukupuolen ilmaisuun perustuvaa syrjintää tavoitteellisesti ja suunnitelmallisesti.

Intersukupuolisuus on yleisnimitys erilaisille synnynnäisille tiloille, joissa lapsen fyysiset, sukupuolta määrittävät ominaisuudet eivät ole sellaiset, että lapsi voitaisiin yksiselitteisesti määritellä tytöksi tai pojaksi. Intersukupuolisuus voidaan huomata heti lapsen synnyttyä tai tila saattaa löytyä myöhemmin kasvun ja kehityksen myötä esimerkiksi kun murrosiässä ei kuulukaan odotettuja muutoksia.3

Vuosittain Suomessa syntyy arviolta 500 intersukupuolista lasta. Vaikka intersukupuolisia on ollut kaikkina aikoina ja kaikissa yhteiskunnissa, liittyy aiheeseen salailua ja sen myötä pelkoa. Intersukupuolisten lasten kehoja ”normalisoidaan” kirurgisesti ja hormonaalisesti tytön tai pojan kehon kaltaiseksi. Intersukupuoliset itse ovat korostaneet yksilön kokemuksen ja itsemääräämisoikeuden merkitystä, jolloin mahdollisia kosmeettisia hoitoja annetaan vain, jos lapsi tai nuori niitä itse toivoo. Suomessa myös Etene, valtakunnallinen sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta, on antanut lausunnon asiasta, mutta ”normalisoivia” leikkauksia tehdään Suomessa yhä. On syytä huomata, että intersukupuolinen ihminen voi kokea olevansa ensisijaisesti nainen, mies tai intersukupuolinen.3

Transihminen on kattokäsite, jolla kuvataan ihmisiä, joiden sukupuoli tai sukupuolen ilmaisu joskus tai aina eroaa syntymässä määritellystä sukupuolesta. Transihmisiä ovat esimerkiksi transsukupuoliset ja muunsukupuoliset. Transsukupuolinen on ihminen, jonka sukupuoli ei vastaa syntymässä määriteltyä sukupuolta. Esimerkiksi syntymässä pojaksi määritelty lapsi kertookin olevansa tyttö. Muunsukupuolinen on ihminen, joka voi kokea olevansa sekä mies että nainen tai jotain näiden väliltä tai kokonaan jotain tämän jaon ulkopuolelta. Transihmisillä ja muunsukupuolisilla voi olla vahva kokemus omasta sukupuolesta jo lapsesta alkaen. 4

Sukupuolen moninaisuuden kokemuksia on vuoden 2017 Kouluterveyskyselyn mukaan ainakin 5,6 % 8. ja 9. luokkalaisista. Transsukupuolisilla ihmisillä kokemuksia sukupuolisamaistumisesta voi olla jopa 2-vuotiaana, useimmiten 4–15-vuotiaana, mutta mahdollisesti myös huomattavasti myöhemmin.5 Sukupuolen moninaisuuden ymmärtäminen ja sille tilaa tekeminen on keskeistä siis jo varhaiskasvatuksessa.

Tutustu tietopaketeihin:

Mitä kasvattajan on tarpeen tietää intersukupuolisuudesta.
Mitä kasvattajan on tarpeen tietää sukupuolen moninaisuudesta.

Voit käsitellä intersukupuolisuutta lasten kanssa seuraavan tarinan ja kuvien avulla:

Satu lohikäärmelapsesta jolla oli keltaiset varpaat

Kuvia pikkulohikäärmeestä

Viisivuotiaan kokemuksia materiaalista

 

Lähdeluetteloon >>>>>