Toiminnan videointi

Videointi mahdollistaa arjen ohikiitävien hetkien tarkastelun ja niihin palaamisen. Tilanteiden reflektointi yhdessä ja yksin auttaa huomaamaan rutinoituneissa työ- ja ajattelutavoissa joskus piileviä sudenkuoppia.

Videokuvaamisen suurin hyöty on siinä, että se tallentaa tiedostamattomankin kehonkielen, puhetavat, äänenpainot ja katsekontaktin. Videomateriaalia katsoessa kasvattaja voi pohtia, mitä kuvassa todella teki, mitä kenties jätti tekemättä ja mikä siihen vaikutti. Tietoisuuden avartuminen omien rutinoituneiden toimintatapojen lapsia mahdollisesti rajoittavasta vaikutuksesta on tärkeää. Muuten on vaarana, että epätasa-arvoa ylläpitävää tilannetta pidetään normaalina.1

Aineiston keruu hankkeissa

Naisasialiitto Unionin hankkeissa kuvattu videoaineisto tarkastelee yhteensä seitsemän päiväkotiryhmän toimintaa. Videoaineisto, joka on tämän koulutussivuston pohjana, on yhteiskestoltaan lähemmäs 100 tuntia. Toimintaa kuvattiin kaikkiaan kolmessa pääkaupunkiseudulla sijaitsevassa päiväkodissa, kussakin kuuden päivän ajan. Koko aineiston osalta kuvauspäiviä kertyi kolmekymmentä.  Aineisto on kerätty suomenkielisistä päiväkodeista. Koulutussivuston havainnot sopivat yleiskuvaukseltaan myös muun varhaiskasvatuksen piiriin sovellettaviksi.

Kuvaukset toteutettiin kahtena kierroksena, joiden välissä aineistoa käytiin yhdessä läpi työntekijöiden kanssa. Kuvauskierrosten jälkeen kuvatuille ryhmille järjestettiin yhteinen purkutyöryhmä.

Mitä tarkasteltiin?

Videoaineiston analysoi hankkeen työntekijä, joka poimi esimerkkejä erilaisista arjen tilanteista, joissa lapsia kohdellaan epätasa-arvoisesti tai tasa-arvoa tukevasti. Aineiston erityiset tarkkailukohteet perustuivat aiempaan tutkimukseen2 rutiininomaisten arkitilanteiden merkityksestä epätasa-arvoisten rakenteiden tuottamisessa. Näitä ovat päiväkodin arjessa esimerkiksi ruokailut, pukemis- ja riisumistilanteet ja aikuista avustavat tilanteet. Huomiota kiinnitettiin erityisesti seuraaviin asioihin:

  • Kuka tai ketkä saavat aikuiselta huomiota (kohdistettua puhetta, läheisyyttä, katsekontaktin) ohjatuissa toimintatuokioissa?
  • Ketä kasvattaja auttaa pyyteettömästi eteistilanteissa?
  • Kuka tai ketkä joutuvat odottamaan vastausta tai apua? Onko odottamisajoissa eroja?
  • Ketkä kasvattaja valitsee apulaisiksi?
  • Miten eri sukupuolten välisiä ystävyyssuhteita tuetaan?
  • Mitä keinoja kasvattaja käyttää kohdatakseen lapsen myönteisesti?

Hankkeen videohavainnot johdattelevat pohtimaan eri pääteemoissa esiin nostettuja tilanteita. Herättelevän havainnon perässä oleva merkki (videohavainto) kertoo sen olevan osa hankkeessa kerättyä aineistoa. Esimerkit on kirjoitettu auki videonauhalla tapahtuneen mukaisesti. Havainnoissa nimen perässä esiintyvä (k) –merkki kertoo kyseessä olevan tilanteessa mukana ollut kasvattaja, erotuksena lasten nimistä.

Lukijan samastuminen kaikkiin kuvattuihin tilanteisiin on mahdotonta, mutta havaintojen kautta avautuu mahdollisuus aloittaa keskustelu siitä, mitä tasa-arvo kullekin tarkoittaa sekä mitkä arjen tilanteet ja käytännöt tukevat tai haastavat sitä. Videohavaintoja kuvailevissa tekstinpätkissä esiintyvien henkilöiden nimet on muutettu.

Mitä ennen videokuvausta?

Videointi on tehokas mahdollisuus havainnoida omaa ja koko työyhteisön toimintaa monesta eri näkökulmasta. Ennen kuvaamista on kuitenkin tärkeää, että tietyt asiat ovat selkeitä ja niistä vallitsee yhteisymmärrys työntekijöiden kesken.

  • Tasa-arvoteemaan ja itsearviointiin on hyvä tutustua ennen videointia esimerkiksi kirjallisten tehtävien kautta.
  • Kaikilla videointiin osallistuvilla tulee olla käsitys, miksi kuvataan ja mikä on sen tavoite.
  • Mikäli kuvaajana toimii joku henkilöstöstä, on kuvaajaa hyvä vaihtaa eri päivinä, jotta kaikki saavat kokemuksen havainnoitavana olemisesta ja tarkkailijana toimimisesta.
  • Videoita katsoessa on hyvä kiinnittää huomiota tasa-arvoa tukeviin käytäntöihin, lasten myönteiseen kohtaamiseen, mutta myös kehittämiskohteisiin.
  • On tärkeää, että videoilla näkyvä kasvattaja saa käyttää ensimmäisen puheenvuoron, kun aineistoa katsotaan yhdessä.
  • Osallistujien on ymmärrettävä, että yksittäisen työntekijän toimintatavat ovat aina heijastusta tietyistä kulttuurisista, yleisesti jaetuista ajattelutavoista. Syyttävän sormen osoittaminen yksittäistä työntekijää kohti ei vie aihetta rakentavasti eteenpäin.

Kiinnostuitko? Lue lisää vinkkejä liittyen videoinnin järjestämiseen ja materiaalin analysointiin tästä: Ohjeistus videointiin.