Kenen EI merkitsee?

Lapset nauttivat lounasta ruokailutilassa. Mia ja Samuel istuvat vierekkäin. Samuel on hieman Miaa nuorempi. Samuelilla on pääruoka kesken, Mia syö näkkileipää. Samuel häiritsee toistuvasti Mian ruokailua, tökkii vähän väliä tämän näkkileipää ja lällättelee. Mia reagoi Samuelin tekemisiin valittamalla asiasta kovaäänisesti ryhmän kasvattajille useaan kertaan. Kukaan heistä ei vastaa. Samuel jatkaa Mian häiritsemistä ja tämä reagoi jälleen valittamalla ääneen. Salla (k) toteaa Samuelin varmaan haluavan oman leivän. Laura (k) kehottaa Samuelia jossain vaiheessa syömään. Kasvattajat eivät toru Samuelia tämän käytöksestä. Salla käy korjaamassa Mian asentoa pöydässä. Lopulta Mian jälleen kerran valittaessa Samuelin käytöksestä Salla toteaa Mialle, että hän antaisi asian olla, että ei se haittaa”. (Videohavainto)

Pohdittavaksi:

  • Millaisten asioiden luulet vaikuttavan siihen, miten kasvattajat suhtautuvat kiusaamistilanteeseen?
  • Millä muulla tavalla kasvattajat olisivat voineet kohdata lapset tilanteessa?
  • Olisiko tytön kiusaamaan poikaan suhtauduttu samalla tavalla? Miksi, miksi ei?

Miten toimia:

  • Ota kiusaamisen ennaltaehkäisy teemaksi oman lapsiryhmänne kasvattajien kanssa. Pohtikaa yhdessä tavaroita, asioita ja tilanteita päivän aikana, joihin liittyy kiusaamista. Listatkaa ne paperille. Kiusaaminen liittyy usein erilaisten sanomattomien rajojen ylittämiseen tai rikkomiseen. Pohtikaa sitten, keihin ryhmässänne kohdistuu eniten kiusaamista ja ketkä ajautuvat kiusaajiksi. Minkälaisia ominaisuuksia löytyy kiusaajalta, entä kiusatulta? Listatkaa paperille. Miten näissä lapsissa voitaisiin vahvistaa erilaisia ominaisuuksia? Pohtikaa myös, ketkä ryhmänne lapsista puolustavat kiusattuja ja kuinka he tulevat huomatuiksi.
  • Käy lasten kanssa läpi erillisessä tunnetuokiossa kiusaamista. Mistä tunnistaa kiusaamisen? Miltä se tuntuu? Tuntuuko se erityisesti jossain kohtaa kehoa? Pohtikaa yhdessä lasten kanssa erilaisia keinoja toimia silloin, kun he joutuvat kiusatuksi tai näkevät toista kiusattavan. Apuna voi käyttää draaman keinoja, tunnenukkeja tai satuja.
  • Pohtikaa tiimipalaverissa käytäntöjänne, jotka ennaltaehkäisevät kiusaamista ja voimistavat lasten myönteistä kohtaamista. Jokainen työntekijä miettii jonkun tilanteen tai työkalun, joka on edistänyt tasavertaisuutta ja toisista välittämistä ryhmässä. Kirjatkaa kaikkien vahvuudet ylös. Pohtikaa, miten voisitte laajentaa niitä myös muihin tilanteisiin ja erityisesti käytettäväksi niiden lasten kohdalla, jotka usein jäävät huomiotta tai tulevat huomatuksi kielteisesti.

Lue lisää aiheesta >>>>>